Aika huonosti nukutun yon jalkeen saavuimme Siperian paakaupunkiin Irkutskiin. Sanoimme hyvastit Bealle ja Jocchumille ja suuntasimme kohti Irkutskin keskustaa jannittyneina siita mita sillan takaa loytyy. Paastyamme sillan yli naimme kaupungin joka taydellisesti vastasi mielikuvaamme venalaisesta kaupungista. Rapistuneet talot, huonot tiet, mainoskyltit suoraan 90-luvulta ja ihmisten silmalasit taisivat olla 70-luvulta. Kaupungista loytyi toki pienia helmia kuten hienoja vanhoja taloja jotka ovat kunnostettuja tai ainakin julkisivut ovat tosi kauniita mutta muuten Irkutsk ei kylla ole Pariisia nahnytkaan.Talla myos ihmiset tuijottivat meita paljon enemman kuin esimerkiksi Moskovassa.
Loysimme helposti hostellimme osoitteeseen ja epailyttavan oven vieressa lapun missa luki backpackers doorbell, Hostellin nimea ei lukenut missaan. Loysimme taas itsemme pimeasta rappukaytavasta joka haisi homeelle mutta toisen kerroksen oven takaa paljastui mukava ja siisti hostelli. Paikka vaikutti olevan suosittu ja tormasimme ensimmaisiin suomalaisiin reissun aikana, ja vihdoinkin, vihdoinkin paasi suihkuun! Oi sita onnea! Kavimme keskustassa pyorahtamassa ja ostamassa apteekista vitamiineja. Kavimme myos maistamassa paikallista Baikal vodkaa, lempean makuista tavaraa. Illalla kavimme viela syomassa ravintolassa venalaista ruokaa m.m. ohuita pannukakkuja kaviaarin ja smetanan kera. Tilauksemme teki varmasti vaikutuksen kokkin koska tarjoilijatar toi meille lasilliset likooria ja sanoi etta nama ovat present! Syotyamme palasimme takaisin hostellin ja istuimme iltaa skottilaisten Keithin ja Jillin, norjalaisen Henrikin ja suomalaisten Mikon ja Markuksen kanssa.Sitten piti maistella ja vertailla vodkaa kun kaikilla oli eri merkkista vodkaa. Seurassamme oli hetken myos terasnaiset sveitsista eli kaksi naista jotka olivat reisussa ostaneet hevoset ja ratsastaneet Kirgistanin, Kazakstanin ja Mongolian halki Venajaan.
VAADIN KUVIA JUNTISTA!
ReplyDelete